Laulun sanoja:

Jokainen meistä:

Idästä länteen mies soutaa,
katseensa kylmä ja tunteeton,
ja vaikka maa pettyisi routaan,
hän ajelehtii kotiin päin.

laulu soi eessä nuotion,
mies vailla mitään esittää,
luomuksensa tuskallisen koruton
hän laulaa kodin lämmöstä.

Ojaan sortuu mies vanhempi,
ei löydä enää uutta tietään,
tarina hieman vain rankempi,
ja hän muistelee viime kesää.


Jokainen meistä, on veistetty kuvaksi enkeleistä,
satujen prinssit ja prinsessat, on kaukana todellisuudesta,
onnellisuudesta kasvaa tarinoita, mut myös epätoivo
kuuluu laulun sanoina. Jokainen meistä, rikki menneistä,
laulaa samaa säveltään.

Nainen itki vuoteellaan,
silmänsä sulki ja avasi,
hän nähnyt oli jo kuolemaa,
joka hänen vierellään ajelehti.

Tuo tuntematon, vailla ketään,
tyttö piirsi paperille perheensä,
nyt tekee kolmea työtään,
ei löytänyt yhtään lähimmäistä

monesti kävi hän haudalla,
sytyttämässä yhden kynttilän,
nainen mustiin pukeutuneena,
nyt syvä on tahto jo lämpimän.


Jokainen meistä, on veistetty kuvaksi enkeleistä,
satujen prinssit ja prinsessat, on kaukana todellisuudesta,
onnellisuudesta kasvaa tarinoita, mut myös epätoivo
kuuluu laulun sanoina. Jokainen meistä, rikki menneistä,
laulaa samaa säveltään.
Jokainen meistä, rikki menneistä,
laulaa samaa säveltään.



Eilen kirjoittamissa sanoissani on hieman synkkyyden tunnetta, mutta haluaisin ehdottomasti että tästä sävellettäisiin kunnon kappale.