Runot:
Kaikuva hiljainen hälinä,
monitorit soittavat melkein samaa
rytmiä, ainakin satoja nuotteja,
se on musiikkia.
vihreä pukuinen mies kävelee,
ihan päästä päähän käytävää,
ja kiroaa maailmaa, sanoo,
huutaa saatanaa.
Keltainen nainen sen sijaan,
polkee jalkaa, polkee jalkaa,
polkee istuvaltaan,
muttei sano mitään,
polkee turhaa jalkaa ja
lopettaa.
Ruskea tyttö ei usko unelmiin,
ei itke,
ei ilmehdi,
hän vain makaa,
alla koivun ja hän havahtuu,
olenkin elossa.
-----------
Palvelen sinun kättä,
käsi kämmenen juovia ohjailen,
anelen, vajoan,
lopetan kaiken muun,
mikään muu ei enää elä,
kuin sieluni ja se hengittää.
Minä hengitän sillä
ja tulen yhä nälkäisemmäksi,
syön ruuaksi muutaman
katkeran suloisen epäilyn.
Mutta se mitä todella janoan,
on kättesi lämmin painallus,
ohuen ohut iho virittyy ja
sieluni syttyy tuleen,
olen keskellä maailmankaikkeutta,
mutta silti vain sinun kanssasi,
ikuisesti.
------------
Kauniin puiston,
aukeava sireen,
henkäys tuulta,
taika hiveen,
loivat lapset; timantista,
purppuroista, pipareista,
sateenkaaren tuntemista,
onnekkaista polkusista,
Tuhat tietä,
kulkee sinne,
yksi niistä,
lapsosille,
Lapsen kaunis ajatus,
onkin suuri oivallus,
kirjoittaa sen ylös saan,
joka jatkaa kulkuaan.
taika hiveen
Näillä myös pääsin opiskelemaan sinne.. toivottavasti saan rahoituksen opistoon, muuten voin unohtaa unelmani, ellei jollain lukijalla satu olemaan hyvää konstia, miten voin maksaa sekä asuntoni, että opiskelun Orivedellä, siitä olisi paljon apua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti